Valkoinen terrori (Taiwan) | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Kiinan sisällissotaa (epäsuorasti) | |||||||||
Taiwanilaisen Li Jun teos kuvaa vihamielistä ilmapiiriä Taiwanissa valkoisen terrorin alussa
| |||||||||
|
Valkoisella terrorilla Taiwanissa tarkoitetaan toisinajattelijoiden tukahduttamista Kuomintangin hallinnon aikaan sotatilalain aikana.[1] Valkoisen terrorin ajanjakson ajatellaan yleisesti alkaneen kun sotatilalaki julistettiin Taiwanissa 19. toukokuuta 1949 ja sen katsotaan päättyneen 21. syyskuuta 1992.[2]
Valkoisen terrorin ei katsota yleisesti sisältävän helmikuun 28. päivän verilöylyä vuonna 1947, jolloin Kuomintang tappoi vähintään 18 000 taiwanilaista siviiliä vastauksena kansannousuun. Kaksi vuotta helmikuun 28. päivän verilöylyn jälkeen KMT vetäytyi Manner-Kiinasta Taiwaniin Kiinan sisällissodan loppuvaiheissa. Valtaansa lujittaakseen KMT aloitti ankarat poliittiset tukahduttamiskeinot, joihin sisältyi sotatilalaki ja epäiltyjen vasemmistolaisten tai kommunisteja sympatisoivien teloittaminen.[3] Muut toimet kohdistuivat Taiwanin alkuperäisväestön jäseniin, jotka osallistuivat helmikuun 28. päivän verilöylyyn.[4]
Kuomintang vainosi hallinnon kriitikkoja ja vastustajia, syyttäen heitä hallinnon kaatamisen yrittämisestä.[5] KMT hyödynsi salaista poliisia ja muita tiedustelutoimijoita sallien erityiset rikoslait työkaluiksi toisinajattelijoiden vainoamiseksi.[6] Ihmisoikeuksia ja oikeutta yksityisyyteen ei kunnioitettu ja ihmisten massavalvontaa hyödynnettiin laajalti. Toisinajattelijoiksi epäiltyjä kohtaan nostettiin tekaistuja rikostapauksia. [7] 3000-4000 siviilin arvioidaan tulleen teloitetuksi hallituksen toimesta valkoisen terrorin aikana.[8] Hallitusta on myös epäilty ulkomailla maanpaossa olleiden toisinajattelijoiden tapoista.
Demokratialle myönteiset mielenosoitukset tukahdutettiin rajuin ottein. Kuomintang hallitsi yksipuoluejärjestelmällä, jossa muiden puolueiden olemassaolo oli kielletty.